Muodostettavan kokonaisuuden ajankohtaiset 200 miljoonan markan investoinnit keskittyvät Turkuun, mikä heittää pitkän varjon Helsinki Median painolaitoksen tulevaisuuden ylle. Sen palveluksessa on 280 henkeä.

Ensi vuonna Hansaprintin ja sen uuden tytäryhtiön liikevaihdon odotetaan nousevan 700 miljoonaan markkaan. Niiden palveluksessa on yli 600 työntekijää.

Erkkolainen ja ketoslainen pääoma solmivat kesäkuun lopulla toisenkin sopimuksen. Allekirjoitettu aiesopimus tähtää Turun Sanomien painamisen siirtämiseen Sanoma Oy:n Forssan lehtipainoon. Kaavailtu ajankohta on kymmenen vuoden päässä, jolloin nyt Turun Artukaisissa peruskorjattava sanomalehtirotaatio on käytetty loppuun.

Sopimukset lisäävät merkittävästi TS-Yhtymän ja Erkon johtaman konsernin keskinäisiä sidoksia. TS-Yhtymä on vähemmistöosakkaana Taloussanomissa ja television neloskanavalla, jotka ovat osa Erkon leiriä. Helsingin Sanomien (1.7.1998) mukaan osapuolet kuitenkin korostavat, että TS-Yhtymä jatkaa itsenäisenä, Ketosen suvun omistamana yhtiönä.

Kesäkuun lopun sopimuksilla TS-Yhtymä ja Sanoma-WSOY varmistavat pysymisensä teknisen kehityksen kärkipäässä sekä sopeuttavat kapasiteettiaan kysyntätilanteeseen.

"... Suomessa on jo aika tavalla kapasiteettia ja lisää on tulossa. Pohdimme, onko kaikkien järkevää investoida erikseen vai pannaanko toiminnot yhteen", Helsinki Median toimitusjohtaja Tapio Kallioja kuvaili kaupallisten painotoimintojen yhdistämisen taustoja Helsingin Sanomissa 1.7.1998.

"Asia tuli jymy-yllätyksenä"

"Lievästi sanottuna olimme uutisesta kuin sokissa. Asia tuli jymy-yllätyksenä koko henkilöstölle", kertoo Helsinki Media Painon kirjatyöntekijöiden pääluottamusmies Kalevi Puttonen.

Suuri osa painon työntekijöistä on palvellut erkkolaista pääomaa yli 30 vuotta. "Olemme aina tunteneet olevamme Sanomien leirissä. Olemme tottuneet siihen, että yrityskaupat merkitsevät ostoja tänne päin tai korkeintaan kustannustoiminnan suppeiden osien myyntiä ulkopuolisille. Sen vuoksi nyt on tapahtunut jotain ainutlaatuista."

Puttonen sanoo kuitenkin aavistelleensa tämänsuuntaisia muutoksia, koska muualla Euroopassa moni kustantamo on viime vuosina luopunut omista painoistaan. Suomessa mallia ovat soveltaneet A-lehdet, joka myi Helprintin, ja yhteiseen Acta Print -yhtiöön lehtipainonsa keväällä siirtäneet Otava ja WSOY, joiden tiet tosin erkanivat muutamaa viikkoa myöhemmin WSOY:n fuusioiduttua erkkolaisen pääoman kanssa.

Helsinki Media Paino ei ole hankkinut 1980-luvun jälkeen uusia painokoneita. Reproa on kehitetty 1990-luvulla kahdella Computer to Plate -linjalla.

"Nyt olisi aika uusia painokalustoa, mutta investoinnit menevät Turkuun. Sehän tässä pelottaa, että meidät heivataan ulos Helsinki Mediasta ja uudessa kokonaisuudessa vuoteen 2001 asti kaikki sijoitukset tehdään Turkuun. On epävarmaa, miten Vantaan Martinlaakson painolle käy."

Henkilökunnan asema järjestelyssä on vielä osittain avoin. "Meille ei ole annettu varmuutta edes siitä, siirrymmekö uuteen yhtiöön vanhoina työntekijöinä. Sen työnantaja on luvannut, että irtisanomisia ei tule nyt, eikä ensi vuoden jälkeen, mutta tässäkin kohdassa on vielä selvittämistä."

Turkuun muutto työpaikkojen perässä ei Vantaan painon työntekijöitä ainakaan ensireaktioiden mukaan houkuttele.

"Olemme odottavalla kannalla. Reaktiot ovat vaihdelleet agressiivisesta apaattiseen. Ratkaisu on vetänyt hiljaiseksi varsinkin vanhempaa porukkaa. Emme todellakaan ole tottuneet Sanomien leirissä siihen, että tulevaisuus onkin epävarma."

Jos työpaikat Martinlaakson painossa vähenevät, henkilökunnan vanhahko ikärakenne mahdollistaa luonnollisen poistuman käytön vaihtoehtona irtisanomisille. "Eläkejärjestelyjä jo valmistellaankin", Puttonen toteaa.

Turkuun runsaasti
uusia työpaikkoja

"Ei mikään kaikkein hulluin ratkaisu täältä katsottuna", kommentoi Hansaprintin pääluottamusmies Jarmo Peltomäki Helsinki Median ja TS-Yhtymän luomaa uutta tilannetta.

"Isot investoinnit tuovat tänne uusia työpaikkoja, mutta tarkka määrä ei ole vielä tiedossa."

Uuden 48-sivuisen rotaation on määrä pyörähtää käyntiin joulukuussa. Yhden vuoron miehitys on jo lyöty lukkoon yhtymän sisäisin siirroin. Valitut kolme painajaa saavat tarvittavan opin KBA:n tehtaalla Saksassa ja he välittävät tiedot myöhemmin valittaville.

Peltomäki ei ole varma, että kolmen hengen miehitys vuorossa riittää. "Työnantajan mielestä mylly pyörii kolmella painajalla. Nykyisillä 32-sivuisilla koneilla tarvitaan neljä, viisi työntekijää."

Suhteen tiivistyminen erkkolaiseen pääomaan on rohkaissut turkulaisia tilaamaan saman tien toisenkin 48-sivuisen painokoneen, joten Hansaprintin kapasiteetti kasvaa merkittävästi. Jälkikäsittelyä laajennetaan vastaavasti.

"Tavoitteena on varmaan koneiden pyörittäminen kolmessa vuorossa, jotta huomattava investointi tulee kannattavaksi."

"Työnantajan mukaan töitä tulee riittämään. Kysyntä on kuulema niin runsasta, että yhtiö on joutunut viime aikoina myymään paljon ei-oota."

Peltomäki arvelee, että Hansaprintin voi olla vaikeata löytää kasvavaan tuotantoonsa uusia ammattilaisia, koska palkat ovat selvästi alle Helsingin tason. "Näillä palkoilla ei ainakaan osteta kokeneita ammattilaisia", hän ennustaa. Työehtojen tarkastamisesta ei ole kuitenkaan neuvoteltu.

Kysyntälaskelmat perustuvat osaksi viennin kasvuodotuksiin. "Suuntina ovat itä, länsi ja Baltia. Työnantaja on todennut meille, että itäviennin osuus ei saa kasvaa yli tietyn rajan, jotta yritys välttyy isolta katastrofilta, jos Venäjän tilanne heikkenee olennaisesti."

"Ei suurempaa levottomuutta
TS:n painajien keskuudessa"

Uutinen Turun Sanomien painamisen mahdollisesta siirtämisestä ensi vuosikymmenellä Sanoma Oy:n painoon Forssaan ei ole aiheuttanut suurempaa levottomuutta TS-Yhtymän sanomalehtipainossa, toteaa TS-Yhtymän pääluottamusmies Juhani Lento.

Peruskorjaus ajanmukaistaa rotaatio-osastoa niin, että painokoneiden uskotaan pysyvän käyttökelpoisina vielä kymmenen vuotta.

Lennon mukaan työntekijät ovat pysyneet rauhallisina sen vuoksi, että siirtymisestä on olemassa vasta aiesopimus ja muutos ajoittuu kauas tulevaisuuteen. "Kun katsoo kymmenen vuotta taaksepäin, huomaa kuinka monenlaista kehitystä kymmeneen vuoteen mahtuu."

"Huolestunut on lupa olla, mutta kymmenessä vuodessa asioihin löydettäneen järjelliset ratkaisut varsinkin, kun toinen sopimus Erkon leirin kanssa tuonee Turkuun runsaasti uusia työpaikkoja."

Helsinki Median Tapio Kallioja:
Martinlaakson painon tulevaisuus riippuu
painamisen markkinoiden kehityksestä

Helsinki Median toimitusjohtaja Tapio Kallioja uskoo, että konsernin yhtiöitettävä ja Hansaprintin tytäryhtiöksi siirrettävä painolaitos Vantaan Martinlaaksossa jatkaa toimintaansa joka tapauksessa vähintään kolme vuotta. "Pitkällä aikavälillä kaikki riippuu markkinoista kuten yleensäkin."

"Jos itäsuunnan vienti kehittyy nykyiseen tyyliin, niin Martinlaakson painossa tehdään töitä varmasti pitkään. Mutta jos lama tai vastaavaa tulee, Hansaprint miettii, miten se joustaa markkinatilanteessa."

Uusien omistussuhteiden on määrä tulla voimaan ensi vuoden alussa. Valmisteleviin tehtäviin kuuluvat neuvottelut henkilökunnan kanssa siitä, millä tavalla ja ehdoilla Helsinki Media Painon työntekijät siirtyvät uuden Hansaprintin palvelukseen. "Haluamme, että siirtyminen tapahtuu hyvällä ja joustavalla tavalla. Tulemme luonnollisesti olemaan mukana valmisteluissa. On kuitenkin ensisijaisesti Hansaprintin asia sopia työntekijöiden kanssa", Kallioja toteaa.

Hänen mukaansa yhteistyö Hansaprintin kanssa ei ollut ainoa vaihtoehto, jota Helsinki Media tutki. "Ellemme olisi löytäneet sopivaa partneria, yksi vaihtoehto olisi ollut koko painotoiminnan lopettaminen."

Syyksi Kallioja nimeää koko toimialan yli-investointien vaaran. "Hansaprint oli jo tilannut uuden koneen ja suunnitteli toisen hankintaan. Sen lisäksi Alprint ilmoitti isoista sijoituksista samalle alueelle. Jos me olisimme samanaikaisesti laajentaneet Martinlaakson kapasiteettia, koko toimiala olisi ollut kuralla. Kaikkien olisi pitänyt etsiä satojen miljoonien markkojen arvosta uusia tilauksia, mikä ei olisi millään voinut onnistua."

"Meidän mielestämme Hansaprintin ja Helsinki Media Painon toimintojen yhdistäminen mahdollistaa ylipäätään Martinlaakson painon toiminnan jatkamisen", Kallioja päättelee.

"Suuremmilla yksiköillä on parempi kilpailukyky sekä Suomessa että kansainvälisesti. Sitä kautta saadaan lisää töitä ja parempi kannattavuus."

"Meille 40 prosentin osuus Hansaprintin ensi vuoden noin 700 miljoonan markan liikevaihdosta merkitsee kulkemista eteenpäin. Se on enemmän kuin Helsinki Media Painon liikevaihto tänä vuonna, joten emme ole vetäytymässä painotoiminnasta vaan päinvastoin."

"Kun etsimme yhteistyökumppania, Hansaprintin kanssa asiat loksahtivat paikoilleen melko nopeasti."

Kalliojan mukaan uusi kuvio Hansaprintin kanssa ei liity millään tavalla Sanoma-WSOY:n muodostamiseen. Yhteyttä ei ole myöskään Acta-Printin perustamiseen, joka merkitsi WSOY:n lehtipainokapasiteetin jäämistä Erkon leirin ja WSOY:n fuusion ulkopuolelle.

Hansaprintin Esa Honka:
"Painamme siellä missä se on
tuotantotaloudellisesti järkevintä"

Syksyn aikana Helsinki Median painolaitos Vantaan Martinlaaksossa yhtiöitetään ja muutetaan Hansaprintin 100-prosenttiseksi tytäryhtiöksi. Turkulaisten termein siitä tulee ensi vuoden alussa Hansaprintin neljäs tehdas.

"Uudessa Hansaprintissä lähtökohtana ovat neljä tehdastamme. Tulemme käyttämään niiden yhteistä kapasiteettia mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti."

"Pyrimme myymään kaiken kapasiteettimme markkinoilla ja painamme siellä, missä se on tuotantotaloudellisesti järkevintä."

Hansaprint pystyy vuoden kuluttua tuottamaan paljon enemmän suurivolyymisiä lehtiä ja mainospainotuotteita kuin tällä hetkellä. Ensimmäinen 48-sivuinen offset-rotaatio alkaa pyöriä joulukuussa ja toinen vuoden kuluttua.

Toimitusjohtaja Esa Honka arvioi uuden Hansaprintin ensi vuoden liikevaihdoksi 700 miljoonaa markkaa ja uskoo myynnin kasvavan sen jälkeen kymmenen prosenttia vuodessa. Ensi vuoden liikevaihdosta viennin osuus on noin neljännes, mutta lisämyynti tulee painottumaan vientituotteisiin. Suunnitelman mukaan uusilla tuotantolinjoilla painetaan kolmessa vuorossa pian toisen koneen sisäänajovaiheen jälkeen eli jo vuoden kuluttua.

Markkina-alueeseen kuuluvat Itämeren rantavaltiot. "Tuomme vientimarkkinoille uusia ulottuvuuksia, koska ennen meitä Pohjoismaissa on ollut vain kaksi 48-sivuista rotaatiota. Ne toimivat Tanskassa."

"Ruotsi ja Norja ovat painotuotteiden merkittäviä tuojia. Tulemme tarjoamaan kilpailukykyisen vaihtoehdon muun muassa saksalaisten painotalojen isoille koneille", Honka lupaa.

Suomalaisilla on hänen mukaansa hyvät mahdollisuudet myös gateway-tuotantoon eli saada tilauksia ulkomaisilta kustantamoilta, jotka tuottavat julkaisuja Venäjän markkinoille.