Suomalaisetkin itärintamalla:
Media ulkomaisissa käsissä
"uudessa" Euroopassa
STT (01.07.2003 - Anne Hyvönen) Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltain
mediayritykset ovat kiireen vilkkaa vallanneet keskisen ja itäisen Euroopan
markkinat näiden vapauduttua markkinatalouteen. Suomalainen Sanoma Oy on
mukana leikissä viidessä maassa.
Euroopan Journalistiliittojen
kattojärjestö EFJ on valmistanut raportin
mediaomistuksesta näissä maissa. Järjestö on erityisesti huolissaan
paikallisen sanomalehdistön asemasta. Jos ne ovat ulkomaisessa omistuksessa
ja niitä koskevat investointipäätökset tehdään muulla, ei se merkitse hyvää
niiden kehitykselle. EFJ:n mukaan ulkomainen omistaja ei välttämättä
kiinnitä tarpeeksi huomiota toimittajien kouluttautumiseen ja itsenäiseen
asemaan eli muun muassa sananvapauskysymyksiin.
Ongelmaksi muodostuu
lisäksi alhainen ammatillinen järjestäytyminen.
Läntisen Euroopan kollegat ovat tässä mielessä työsuhteissaan vahvemmilla.
EFJ ei vastusta ulkomaista omistusta sinänsä, mutta näiden yritysten tulisi
selkeästi ilmoittaa, mitä määriä he yrityksistä omistavat ja miten ne niitä
hallinnoivat kussakin maassa. Heidän pitäisi sitoutua kunnioittamaan paitsi
työntekijöidensä oikeuksia myös vaalia paikallista kulttuuria ja kunnioittaa
moniarvoisuutta.
EFJ:n mukaan ulkomaisten mediayhtiöiden tulo alueen
markkinoille johtui
suurelta osin siitä, että omilla toimijoilla ei ollut sosialismin murtumisen
jälkeen tarpeeksi pääomaa ryhtyä tiedotusvälineiksi ja palkkaamaan
ammattitaitoista väkeä. Ulkomainen pääoma on hyötynyt tilanteesta
kaupallisesti todella paljon, sanotaan raportissa.
Alue median villiä länttä
Itä- ja Keski-Euroopan alue on siis tavallaan median villiä länttä. Harmaa
raha jyllää ja ay-liike on heikoilla. Ulkomaisten yritysten pitäisi kantaa
vastuunsa kehittyvissä yhteiskunnissa, sanoo EFJ. Esimerkiksi Bulgariassa
paine mediaa kohtaan tulee sekä hallituksen että rikollisjärjestöjen
taholta. Toimittajat saavat tappouhkauksia ja lehtiä yritetään lakkauttaa.
Kroatiassa toimittajien ammattiyhdistysliike on vasta neuvottelemassa
yleistä työehtosopimusta alalle. Useat toimittajat on pakotettu free
lancer -suhteisiin tai satunnaisiin työsopimuksiin. Virossa toimittajilla ei
ole yleissitovaa työehtosopimusta.
Unkarissa on tavallista, että
toimittajat tekevät free lancer -työtä, jota
leimaa epävarmuus sopimusten jatkumisesta mediayritysten kanssa. Kustantamot
taas ottavat kaiken irti siitä, ettei niiden tarvitse tarjota sosiaaliturvaa
työntekijöilleen.
Unkarissa on herätty kritisoimaan tilannetta, kuten
varmaan muissakin
entisissä kommunistimaissa, vasta kymmenen vuoden jälkeen. Aluksi sielläkin
toivotettiin tervetulleeksi ulkomaiset omistajat, koska myös toimittajien
mielestä raha antoi heille itsenäisyyttä poliittisiin puolueisiin ja
järjestöihin nähden, joista he olivat ennen olleet riippuvaisia.